Kiivaimman maantiepyöräkauden vaihduttua työmatkapyöräilyyn syksyllä 2014 moitteettomasti sinänsä vuosia palvellut Crescentin työmatkapyörä alkoi tuntua ikävältä ja raskaalta ajaa. Eikä siitä oikein ollut tulevan talven yhteislenkeille. Siispä ei auttanut kuin hankkia cyclo cross. Hetken aprikoin, millaiseen pyörään investoisin. Lopulta valinta kohdistui Ridleyn Xbowhun. Sitä oli vielä saatavilla cantilever-jarruilla ja 10-pykäläisellä takavaihtajalla varustettuna. Kiekot siis yhteensopivia maantiepyöräni kanssa. Ja edullinen hankintahinta painoi myös vaakakupissa: ei tuntunut oikein järkevältä investoida valtavasti pyörään, joka pitää tarvittaessa pystyä jättämään parkkiin vaikka kaupungin keskustaan. Nyt tammikuussa voi todeta, että valinta oli oikein hyvä. Vaikka vähän houkuttaa eräs tietty Colnago Prestige. Sen hankinnalla ei tietenkään olisi mitään tekemistä edellä kuvattujen järkisyiden kanssa..
Hiilarikuuri 